Tutkimus: Strategiassa on vielä paljon työsarkaa

Pelastetaan strategia! on paljon muutakin kuin samalla otsikolla kulkeva kirja. Saimme tutkimusmatkamme kautta ainutlaatuisen mahdollisuuden kurkistaa ennen muuta suomalaisten kasvuyritysten sielunmaisemaan. Keskeisenä viiteryhmänä toimi Kasvuryhmä, johon olemme saaneet tutustua syvällisemmin kuin osasimme aavistaakaan.  Olemme päässeet keskustelemaan ja kuulemaan lukuisien kasvujohtajien ajatuksia esimerkiksi tavoitteenasetannasta, kasvuaihioiden tunnistamisesta ja datan hyödyntämisestä – sekä lukemattomista muista aiheista.

Tutkimuksen havainnot rikastavat kirjaamme monelta osin, mutta tässä ovat keskeiset nostomme tiivistettynä artikkeliin. Toivottavasti näistä on sinulle iloa!

1. Kasvua draivaavat erilaiset asiat.

Kasvuyrityksillä on intohimo kasvuun, se on selvä. Mutta mikä kasvua ensisijaisesti draivaa? Haastattelujen perusteella draivereina tuntuu olevan hyvin erilaisia asioita. Kasvuryhmän käyttämä ”törkee lupaus” toistui monen puheissa. Joitakin taas ajaa elämäntehtävää alleviivaava missio tai vahva ja kasvua uhkuva visio. Myös näiden jonkinlainen sekoitus, purpose (merkitys), toistuu monien puheissa. Draivereita on siis useita, mutta niillä on kuitenkin yksi yhteinen piirre: se itselle valittu tuntuu toimivan. Toinenkin yhdistävä piirre löytyy, sillä mitään hähmäisiä ja henkilöstölle vieraita termejä ei haluta käyttää. Jos ”visio” ja ”missio” kuulostavat liikaa konsulteilta, niin heille nämä silloin halutaan myös jättää. Siksi yhdessä firmassa puhutaan mission sijaan DNA:sta ja toisessa arvojen sijaan periaatteista. Hyvä niin!

2. Strategiaprosesseissa on isoja eroja, eikä hopealuotia löydy.

Ensimmäisiä tutkimushypoteesejamme oli se, että kasvuyritysten pintaa raaputettaessa löydämme strategiatyöhön liittyen jonkun sellaisen keskeisen yhteisen nimittäjän, joka osaltaan selittäisi kasvua. Nopeasti kävi kuitenkin ilmi, että mitään hopealuotia ei ole: jäimme keskustelujen pohjalta siihen käsitykseen, että jos yritysten strategiaprosessit tai -dokumentaatiot laittaisi vierekkäin, ne olisivat hämmentävän erinäköisiä. Joillakin perinteistä dokumentaatiota ei ole ollenkaan. Tätä vasten Kasvuryhmän viitekehys törkeine lupauksineen ja kasvuhankkeineen tuntuu hyvin perustellulta: se on riittävän selkeä sekä rakenteeltaan että viestinnällisesti. Huomionarvoista on myös se, että vaikka strategiatyö ei sinänsä välttämättä näyttäydy kovin systemaattisena, on useimmilla yrityksillä kuitenkin taustalla toimintaa jäsentävä vuosikello ja selkeä hallitustyö, joiden kautta strategisiakin asioita koko ajan työstetään.

3. Omaan strategiatyöhön ei olla täysin tyytyväisiä.

Kysyttäessä tyypillisten strategiatyön osa-alueiden tärkeyttä ja toisaalta toteutumista omassa yrityksessä, tulokset ovat yksiselitteiset: kaikilla tutkituilla osa-alueilla toteumisen tasolla jäädään jälkeen siitä, kuinka tärkeänä asiaa pidetään. Esimerkiksi asiakastarpeen muutosta tutkiva kartoitus nähdään johtajien silmissä erittäin tärkeänä (4,33/5) mutta sen toteutumista omassa organisaatiossa arvioidaan tasolla 3,00/5. Tulos on hätkähdyttävä ja kertoo siitä, että yrityksissämme on edelleen tekemistä sanojen ja tekojen välillä, esimerkiksi asiakaslähtöisyyteen liittyen.

4. Strategiset projektit ovat selkeät, mutta projektinhallinta ontuu.

Vaikka strategiaprosessissa siis on paljon vaihtelua, vaikuttaisi useimmilla olevan varsin selkeä käsitys strategisista prioriteeteista. Myös selkeä tavoitteenasetanta ja projektointi ovat vahvuuksia. Sen sijaan vain joka neljännes yritysjohtaja kokee, että strategisten projektien seuranta on systemaattista. Tämä olikin selkein yksittäinen kehitysalue, jonka pitäisi olla läpileikkaavasti lähes jokaisen kasvuyrityksen agendalla.

5. Henkilöstön rooli strategiaprosessissa nähdään suurena, mutta tekemistä riittää.

Tutkimuksemme henkilöstölle suunnattu osuus kohdistuu muun tutkimuksen tavoin paljolti kasvuyrityksiin, joten läpi yrityskentän vedettäviä johtopäätöksiä ei kannattane tehdä. Silti tässäkin ryhmässä vain joka toinen yritysjohtaja kertoi, että henkilöstöä osallistetaan strategian suunnitteluun, vaikka henkilöstön rooli sinänsä nähdäänkin tärkeänä. Vastaavasti henkilöstön vastauksissa nousee esiin erityisesti kehityshankkeiden onnistumisen mittaaminen. Vain alle kolmannes vastaajista on sitä mieltä, että tässä onnistutaan melko tai erittäin hyvin.

Kuten tutkimustulokset osoittavat, strategiatyön saralla valo pilkistää monessa kohtaa, mutta samaan aikaan siinä riittää vielä pelastettavaakin. Jos sinua kiinnostaa olla tarinassa mukana, niin liity Pelastuspartioomme! Saat käyttöösi mm. maksuttoman kyselyn, jolla kartoitetaan, millaisena strategiatyö näyttäytyy nimenomaan henkilöstön näkökulmasta.