Mielestäni strategiaa on välillä mystifioitu, ja siitä on tehty elämää suurempi asia. Strategia on lopulta pelikirja, joka kertoo, mitä peliä me pelaamme, millä porukalla ja mikä on meidän taktiikkamme, jolla uskomme pääsevämme strategian isoon kuvaan.
Strategia pitää sisällään kolme, tai ihan maksimissaan neljä, must-win-battlea, joissa pitää onnistua, että liikutaan kohti haluttua. Mitä vähemmän battleja on, sen parempi, mutta battlet kulkevat läpi linjan ja ovat aina viestinnässä mukana. Näin kenellekään ei ole epäselvää, mitä tehdään ja mitä maalia kohti mennään.
Battlet ovat aina viestinnässä mukana.
Tykkään battle-ideologiasta, koska se on yksinkertainen työkalu. Niitä asioita, joita halutaan viedä läpi koko organisaation, ei voi olla monta. Pentikillä me emme puhu visiosta, vaan pelkästään missiosta, joka on kauneutta kotiin. Se on tavallaan syy ja olemassaolon oikeutus Pentikille. Haluamme, että ihmiset saavat palan kauneutta kotiin. Tätä haluamme siksi, jotta ihmiset voivat hyvin. Kodin pitää olla paikka, jossa on hyvä olla. Sitä me haluamme tuoda omilla jutuillamme ihmisten arkeen.
Lisäksi meillä on tietenkin tavoitteet, mitä haetaan liiketoiminnallisesti ja mikä meidän brändimme on. Vierastan sitä, että on hirveä määrä ismejä, merkityksiä, missioita ja visioita ja lopulta kaikki ovat sekaisin, että mikä olikaan missio ja mikä visio. Yritän pitää viestinnän mahdollisimman yksinkertaisena: mitä ollaan tekemässä, miksi ollaan tekemässä ja missä pitää onnistua, että päästään haluttuun tulevaisuuteen.
Strategia pitää pystyä viestimään.
Viestintä on tässäkin avainasemassa. Jos valittua strategiaa ei pystytä kommunikoimaan ihmisille, siitä ei tule mitään. Ylipäänsä kun ajatellaan johtamista ja tekemistä, niin me liian usein kuvittelemme, että tuo toinen tietää sen saman, minkä minä tiedän. Vaikka viestimme asioista kyllästymiseen asti, tulee silti yllätyksiä, että olemme tulkinneet saman asian ihan eri tavalla.
Meillä on tehdas ja logistiikkakeskus Posiolla, 48 myymälää ja toimihenkilöt kahdella toimistolla. Emme ole oikeastaan koskaan yhdessä koolla. Silloin kirjallinen viestintä, videot ja intra ovat erittäin tärkeitä.
Ensimmäinen kirjallinen strategia
Aloitin Pentikin toimitusjohtajana elokuussa 2019. Olin ensimmäinen perheen ulkopuolinen toimitusjohtaja. Yrityksen liikevaihto oli ollut laskussa kymmenen vuotta ja tähän trendiin haluttiin muutos. Sehän kuulosti lähinnä itsemurhapestiltä, kun hyppää ensimmäisenä ulkopuolisena toimarina remmiin, mutta minua kiinnosti järjettömän mielenkiintoisen kuuloinen haaste.
Heti tultuani ryhdyin tekemään yritykselle ensimmäistä kirjallista strategiaa. Siihen saakka johto oli ollut puhtaasti omistajat. He olivat saaneet jo äidinmaidossa käsityksen, mitä Pentik on ja mitä tehdään sekä tavoitellaan. Ulkopuolisena näin, että koko jengille pitää kirkastaa, mitä olemme tekemässä.
Ensimmäinen kierros tehtiin johtoryhmällä. Pistin omat karkeat ajatukseni paperille kirjalliseen muotoon. Tätä käytiin johtoryhmänä läpi, ja sen jälkeen valittiin työkalu, jolla pohjatyötä voitiin jakaa koko henkilökunnalle. Täytyy muistaa, että tuolloin meillä oli 57 myymälää ympäri Suomea. Otimme käyttöön videotyökalun, jonne tehtiin videoita ja annettiin raamit keskustelulle siitä, mitä ajatuksia strategiasuunnitelma herättää.
Saimme satoja kommentteja.
Jokainen tiimi kävi keskustelua esimiehen johdolla ja saimme satoja kommentteja, jotka konsulttikumppanimme veti yhteen johtoryhmälle.
Sitten tuli korona. Emme tehneet siinä vaiheessa erityistä selviytymisstrategiaa, kylläkin eri skenaarioita, mihin tilanne voi mennä ja mitä kussakin tilanteessa tehdään. Strategia ei itsessään jäänyt pöydälle, se oli kiteytetty kolmeksi yksittäiseksi taisteluksi. Mikä jäi tekemättä, niin olisi pitänyt enemmän siinä kriisitilanteessa seurata, miten edetään niissä taistelussa.
Jaoimme tekemistä niin, että minä ja HR-päällikkömme keskityimme selviytymisstrategiaan. Ensin suljimme myymälöitä ja sitten avasimme niitä. Eihän kenellekään ollut selvää, miten koronatilanteessa pitää toimia: Miten esimerkiksi myymälöissä pidetään huolta mahdollisimman turvallisesta työskentelystä? Miten asiakkaille kommunikoidaan? Oli hirveä määrä pientä tekemistä, joista jokainen piti ratkaista erikseen. Näin jälkeenpäin tarkasteltuna siinä hetkessä jäi liian pitkäksi aikaa itselle päälle kriisijohtamisen vaihe.
Pala kauneutta kotiin
En usko kivijalkamyymälöiden kuolevan. Uskon, että mitä enemmän on digitaalisen maailman kohtaamisia, sitä suurempi arvo on fyysisen maailman kohtaamisella.
Meidän missiomme on kauneutta kotiin. Haluamme, että asiakas tulee kauniiseen myymälään ja vie palan tästä kauneudesta kotiin. Määritelmällisesti tämä sisältää sen, että meidän pitäisi onnistua myyntityössä niin, että olisi pettymys, jos hän lähtee myymälästä kotiin ilman Pentik-kassia.
Uskon, ettei halu käydä fyysisissä kaupoissa katoa, vaikka vietämme yhä enemmän aikaa digimaailmassa ja kasvavassa määrin teemme ostoksia sekä valintoja verkkokaupoissa. Mutta missä ja minkä verran liikkeitä on, se on toinen asia.
Muutospolku vaatii uudenlaista tekemistä.
Myymälähenkilökuntamme pohtii nyt, miten kohtaamme asiakkaan ja millainen on hänen kokemuksensa, kun hän tulee myymälään. Muutospolku vaatii asioiden tekemistä toisin kuin ennen, jos haluaa trendinomaisesti laskussa olleen liikevaihdon kasvuun.
Vanha totuus on, että jos haluaa erilaisia tuloksia kuin ennen, on paras tehdä erilaisia asioita kuin ennen. Jos tekee koko ajan samoja asioita kuin ennen ja olettaa, että maagisesti tulos on erilainen kuin ennen, kannattaa pariinkin kertaan vilkaista peiliin. Pentikin uudistumisen pitää näkyä kuluttajille siinä, millaisia ja miten esitettyinä tuotteet meidän myymälässämme on, mitä meidän verkkokaupassamme on ja miten tuotteiden ja yrityksen tarinaa kerrotaan.
Onnistu strategiatyössä
Strategiaprosessissa ei saa olla tabuja
Unelmieni strategiaprosessissa on ensinnäkin jengi, jossa vallitsee keskinäinen luottamus ja avoimuus, jolloin keskustelu on avointa ja sitä käydään laidasta laitaan. Vaiettuja kysymyksiä ei voi olla, vaan kaikesta pitää uskaltaa puhua. Tabut ovat lopun alkua.
Lisäksi mukana on ulkopuolinen fasilitoija. Silloin voin itse toimarina keskittyä keskusteluun ja eri näkökulmien hakemiseen, eikä minun tarvitse miettiä, miten esille tulevat asiat kirjataan ylös ja jäsennellään.
Mitä enemmän saamme näkemyksiä, sen parempi.
En koskaan ulkoistaisi strategiatyötä ulkopuolisille tai konsulteille. Jos firman johto ei itse tiedä, missä bisneksessä ollaan ja mihin ollaan menossa, yrityksellä ei voi olla tulevaisuutta. Sen sijaan apua kannattaa ostaa fasilitointiin, oikeiden kysymysten esittämiseen ja tutkimustiedon kaivamiseen – mitä markkinassa tapahtuu. Tästä voi saada paljonkin hyötyä.
Minun filosofiani lähtee siitä, että strategian täytyy syntyä yrityksen johdon toimesta. Enkä tarkoita pelkästään firman toimitusjohtajaa vaan koko johtoryhmää laajennettuna. Mitä enemmän saamme näkemyksiä koko jengiltä, sen parempi.
Lisäksi vihaan sanaa jalkauttaminen ihan jo ajatuksellisesti. Mitä enemmän ihmiset ovat mukana luomassa strategiaa, sitä vähemmän sitä tarvitsee yrittää jalkauttaa.
Riikka Wulff
Teksti: Marika Airila
Kuva: Pentik
Pentik on suomalainen keramiikka-, lahjatavara- ja sisustusalan yritys, jonka oma keramiikkatehdas sijaitsee edelleen Posiolla. Vuonna 1971 perustetun Pentikin brändi on vahva, tutkitusti 98 prosenttia suomalaisista tuntee sen. Täysin perheomistuksessa olevan yrityksen ensimmäinen ulkopuolinen toimitusjohtaja valittiin elokuussa 2019. Vuonna 2020 Pentik Oy:n liikevaihto oli noin 25 miljoonaa euroa. Tutustu Pentikiin.
Liity pelastuspartioon!
Yritykset eivät koskaan ole valmiita. Sama pätee strategiatyöhön: aina on tilaa kehittymiselle. Ja se, jos mikä, tekee tästäkin lajista loppumattoman kiinnostavan!
Pelastuspartioon liittymällä viet omaa strategiatyötäsi eteenpäin ja saat ympärillesi strategiatyöstä innostuneen yhteisön, jonka kanssa sparrailla ajatuksiasi. Kyseessä on avoin Facebook-ryhmä, jossa käydään aktiivista ja inspiroivaa keskustelua strategiasta.